Vastuuta ja vihaa 2

Taiteessa on usein pyrkimyksenä yhdistellä erilaisia kulttuurillisia elementtejä uudessa kontekstissa, jossa niitä voi tarkkailla keskenään vuorovaikutteisina, tai ristiriitaisina osasina. Monesti tällainen toiminta voidaan nähdä hyökkäyksenä valittua kulttuuria ja sen edustajia kohtaan, tai ainakin tämän kulttuurin hyväksikäyttönä. Esimerkkinä voisi mainita Jenni Hiltusen Grind teoksen, (twerkkausta saamelaispuvussa) jonka merkityksistä ja sen loukkaavuudesta tai tavasta käyttää kulttuurista merkkiä hyväksi halventavalla, tai muuten väärällä tavalla on kiistelty laajasti.

Tietyt tahot ovat loukkaantuneet, mutta taiteilija sanoo ettei ollut tarkoitus loukata tai kommentoida saamelaiskulttuuria.

No niin! Mitäs nyt? Loukkaako teos siis vai ei?

Jos teoksessa esitetty sisältö itsessään loukkaa kulttuuria, tai käyttää sitä väärällä tavalla hyväkseen, tarkoittaako se sitä, että teos olemassaolollaan on myös loukkaava, vai tuoko teos tämän ilmeisesti yleisenä pidetyn kulttuuristen elementtien hyväksikäytön esiin sellaisessa kontekstissa, jossa sitä on helppo tarkastella ja tarttua asiaan? Eli nostaako teos tämän epäkohdan esiin? Onko itsessään arvokasta että aiheesta on noussut keskustelua, vaikka keskustelu on usein kohdistunut teokseen ja sen päämääriin sinänsä, eikä aina ilmiöön laajemmin, (vaikka on siitäkin puhuttu). Onko teoksen sisällön eräs arvoista nimenomaan se, että siinä on loukkaavaa materiaalia? Vai onko tämä tulkinta tarpeeton ja pitäisikö teokseen suhtautua puhtaan esteettisesti, pyrkien siirtämään kaikki ideologinen ajattelu sivuun?

Mikä on henkilön, joka kokee tulleensa loukatuksi tunnereaktio, sen syntymekanismi ja mitä taideteoksesta loukkaantuminen yleensäkin tarkoittaa? Syntyykö henkilössä viha, koska hän kokee tulleensa, vihatuksi? syrjityksi? halveksituksi? jätetyksi yksin? Mikä pelko herää henkilössä hänen loukkaantuessaan? Onko teos loukatessaan ihmistä (tahallisesti, tai tahattomasti) toiminut rakentavana, keskustelua avaavana, ihmisyyttä ja ihmisarvoa eteenpäin vievänä toimenpiteenä ja tuotoksena, vai onko se jäänyt muilta osin arvoltaan merkityksettömäksi syystä tai toisesta provosoimaan pyrkiväksi (jälleen kerran tahalliseksi tai tahattomaksi) hyökkäykseksi ihmisryhmää, kulttuuria ja/tai ihmisyyttä kohtaan?

Onko tällä kysymyksenasettelulla ylipäätään mitään tekemistä teoksen taiteellisen arvon kanssa, vai onko kyse vaan harmillisesta ulkotaiteellisesta sattumasta, joka teosta leimaa ja peittää sen todellisen luonteen? Miten tämän teoksen ja taideteosten yleensäkin arvoa ja merkityksiä voidaan tulkita tässä valossa? (jos ei oteta huomioon näkemystä että taiteella sinällään olisi jonkinlainen yleispätevä itseisarvo ja kyseenalaistamaton merkitys riippumatta sen sisällöstä ja estetiikasta)

Usein kuulee käytävän keskustelua jossa taiteen tarpeellisuus ja arvo sinänsä kyseenalaistetaan tai jopa kiistetään voimakkaasti. Taiteella ja taiteilijoilla ei koeta olevan kovin suurta merkitystä yhteisömme toimivuuden kannalta ja erityisesti taiteeseen kohdistuvia rahallisia panostuksia yhteisistä varoista pidetään hukkaan heitettyinä pennosina. Taidetta ja taiteilijoita kohtaan tunnetaan suuria antipatioita ja jopa vihaa.

Katsotaanpa asiaa yleisesti kansakuntien poliittisen historian näkökulmasta. Ei tarvitse kulkea kovinkaan kauas maantieteellisesti tai ajallisesti, kun jo löytää lukemattomia esimerkkejä taiteen ja taiteilijoiden toiminnan voimakkaasta rajoittamisesta. Jätän nyt yksilöidyt tapaukset tarkemmin erittelemättä ja uskon lukijan tietävän mitä tarkoitan.(esim. Pussy Riot, M. A. Numminen, Mukka yms.) Jos taide koetaan niin suurena uhkana jonkun hallitsevan tahon tai yhteisön olemassaololle, että sille asetetaan tiukkoja rajoituksia, säädetään sen tekemiseen lakeja ja sen tekijöitä suljetaan vankilaan tai jopa salamurhataan, herää kysymys; miten näin merkityksettömän asian vaimentamiseksi viitsitään nähdä niin paljon vaivaa? Miten näin merkityksetöntä ilmiötä ja sen edustajia kohtaan voidaan tuntea niin voimakasta vihaa? Onko kyse siitä että tietynlainen taide koetaan aidosti uhkana yhteisön hyvinvoinnille, vai aiheuttaako pelkoa taiteen tapa olla välittämättä vallitsevasta ideologiasta, tai esittää sille vaihtoehtoja kyseenalaistaen samalla ideologian tarpeellisuuden. Ideologian sohiminen kun järkyttää usein perustavalla tavalla yhteisön hierarkiaa ja toiminnan motiiveja. (tästä aiheesta tarkemmin seuraavassa artikkelissa, joten jätetään ideologiat sikseen ja palataan niihin myöhemmin)

Joten.

Edelliseen pohjaten koen raa’asti yleistäen, että taide ja erityisesti sen tekeminen toimintana yleensä on usein hyvinkin merkityksellistä puuhaa. En kuitenkaan oleta että taiteen tekemisen seurauksena syntyvät teokset, tai muut tuotokset olisivat automaattisesti kyseenalaistamatta arvokkaita. Jotta taide voisi lunastaa merkityksellisyytensä, täytyy sen tekemisen tapaan sisältyä tietty vapaus, joka mahdollistaa aidon hämmästelyn, pohdinnan ja tunteiden tutkimisen. Tätä vapautta nauttiessa herää kuitenkin ällöttävä ja iänikuinen kliseinen kysymys vastuusta. Vapaudella mahdollistetaan intuitiivinen lähtökohta jolla parhaimmillaan löydetään uusia ja mielenkiintoisia näkökulmia ihmiseen ja ilmiöihin. Vapaus jättää myös tekijän itsensä valinnaksi päättää, onko lopputulos rakentavaa, hajottavaa, näkemyksiä uudistavaa, vai vanhoja toistavaa mantraa. Vai onko se todellisuudessa ihmisen itsensä päätettävissä, koska omista sisäisistä päämääristään on hyvin hankala olla täysin perillä ja ihmisten erilaisuuden huomioon ottaen, reaktioita on etukäteen lähes mahdoton ennustaa.

Tämän kysymystulvan pohjalta on hyvä siirtyä vihdoin itse aiheeseen. Seuraavassa artikkelissa pohdintaa Vihasta ja ideologiasta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s