Castrosta ja lahjoista

Huutelija esityksen näkökulmaksi vihapuheeseen on muotoutunut ”kuuluminen”. Kuuluminen on ihmisten välistä toimintaa, jota voi tehdä hyvin monella eri tavalla, voimakkuudella ja etäisyydellä. Kuulua voi jonnekin ja jossakin. Tärkeintä on että kuuluu. Huutelija koettaakin napata kiinni niistä hetkistä, jolloin ihmiselle syntyy pelko, ettei hän kuulukaan.

Yksi ihmisten välisen kuulumisen tapa on lahjojen antaminen.

Joulun lähestyessä täytyy taas ryhtyä potemaan huonoa omaa tuntoa omasta kyvyttömyydestä keksiä mielestään kekseliäitä ja mielenkiintoisia lahjoja läheisille. Pitkän pohdinnan ja etsimisen jälkeen nälkäisenä ja väsyneenä kassajonoon mennessä valitut lahjat alkavat tuntua valjuilta ja huonoilta vaihtoehdoilta. Samalla alkaa pohtia että yritänkö minä nyt saada lahjaa antaessani hyväksyntää vain itselleni, vai oikeasti ilahduttaa läheistä hienolla lahjalla? Lahjakkaasti ihmisolento osaa kääntää näinkin iloisen asian, kuin lahjojen hankinnan tragediaksi, jonka seurauksena tuntee itsensä itsekeskeiseksi kyynikoksi jonka suhteessa elämään itseensä on perustavanlaatuinen ammottava aukko.

Onneksi lahjojen kanssa voi aina lohduttautua ajatuksella että lahjan anto itsessään on merkityksellinen tapahtuma ja osoitus välittämisestä. Lahjan huolellinen ja ajatuksen kanssa tehty paketointi voi myös olla merkittävässä roolissa lahjan merkityksellisyyden lisäämisessä.

Ala-asteikäisenä sain kaveriltani syntymäpäivälahjaksi valtavan ison painavan pahvilaatikon jonka pohjalta, sanomalehtien alta löytyi isoja kiviä ja niiden seasta moottoripyörälehti. Vaikka moottoripyörälehti oli sinällään erittäin hyvä ja sen hetkisiin kiinnostuksenkohteisiini mainiosti sopiva lahja, en muista mitään lehdestä tai sen sisällöstä, mutta paketin ja erityisesti sen avaamisen muistan selvästi, koska se oli jännittävää ja hauskaa.

Ihmiset kertovatkin usein pitävänsä lahjojen saamisesta. He saattavat myös mainita pitävänsä lahjoista, mutta sehän ei varsinaisesti tarkoita mitään tiettyä selkeästi määriteltyä esinettä, palvelua, toimenpidettä, valuutta tai muuta. Vai mitä? Lahja? ”Pidän lahjoista!” Eli mistä?

Eli onko kyseessä juuri se että ihmiset pitävät lahjan saamisen, tai lahjan antamisen toimituksesta itsessään? Onko lahja vain väline jolla toteutetaan paljon merkittävämpi ja oleellinen teko, eli lahjan anto? Voiko lahja olla lahja, ilman lahjan antamisen toimenpidettä? Hmm.. Tulipas tästäkin näennäisestä itsestäänselvyydestä kirjoitettua huomattavan ylipitkä alustus.

No niin.

Vielä jouluakin lähemmässä tulevaisuudessa siintää Huutelija – esityksen ensi-ilta. Se on muuten 7.12. Kulttuuritalo Valveella. Tässä vaiheessa produktion valmistusta, kaikki on vuorokauden ajasta ja verensokerin määrästä riippuen joko todella selkeää ja mahtavaa, tai hirvittävä virhe ja katastrofi.

Esityksen tekemiseen ilmaantuu samankaltaisia ongelmia kuin lahjojen hankintaan. Alkaa miettiä että ovatko nämä minun valintani ja ratkaisuni oikeasti hyviä ja mielenkiintoisia? Onko niillä katsojille jotain merkitystä, vai koetanko minä vain hankkia itselleni hyväksyntää ja mahdollisesti ihailua näillä valinnoillani?

Mieleen juolahtaa ajatus että ovatko nämä aiemmin suurta innostusta herättäneet ideat mielestäni hyviä ideoita siksi että koen niiden olevan oikeasti mielenkiintoisia keinoja käsitellä valittua aihetta, vai ovatko ne mielestäni hyviä siksi, että arvelen niiden miellyttävän katsojia.

Lisäksi mielessä mellastaa jatkuva ristiriita aiheen selkeän käsittelyn ja omien esteettisten mielikuvien välillä. Eli pitäisikö minun nyt sitten myös keskittyä ennen kaikkea käsittelemään tätä vihapuheaihetta, kun olen sen kerran valinnut, vain saanko keskittyä tekemään lähinnä kohtauksia jotka esteettisesti miellyttävät minua, vaikka en ihan varma olisikaan siitä miten selkeästi ne käsittelevät aihetta.

Täytyykö esityksen käsitellä aihetta vai riittääkö että se on hieno ainakin jollain tavalla?

Äh!

Luin tässä pari päivää sitten lehtijuttua jossa ihmiset kertoilivat kokemuksiaan juuri edesmenneen Fidel Castron tapaamisesta, tai hänen näkemisestään. Yksi haastateltavista kertoi olleensa syvästi vaikuttunut ollessaan paikanpäällä kuulemassa Castron pitämän kolmituntisen puheen. Haastateltava ei ollut ymmärtänyt puheesta sanaakaan, koska Castro oli puhunut espanjaa, jota haastateltava ei osannut, mutta tämä pikkuseikka ei ilmeisesti ollut haitannut kokemusta.

Mielestäni tämä uutinen oli todella mielenkiintoinen ja kertoo paljon ihmisten välisestä kuulumisesta ja sanotaanko jopa kuuluvuudesta. En halua ottaa millään tavalla kantaa Castroon ihmisenä enkä hänen aikaansaannoksiinsa, mutta jos joku on kuunnellut hänen puhettaan kolme tuntia suuresti vaikuttuneena, tajuamatta sanaakaan, niin voisi ajatella, että hän on ollut jossain mielessä lahjakas pitämään puheita ja kuulumaan. Onko Castron puheenpitämistavassa itsessään ollut jotain hyvin merkittävää riippumatta sisällöstä, vai onko hän vaan ollut nokkela käyttämään yleisöä miellyttäviä temppuja ja konsteja varmistaakseen kuuluvuutensa?

Onko puheen sisällöllä siis ollut mitään merkitystä tälle haastateltavalle?  Pitäisikö puheiden sisällöillä yleensä olla jotain merkitystä, vai onko puhe aina ennen kaikkea toimenpide jonka suorittamisen tapa ja se kelle ja miten se kohdistetaan paljon tärkeämpää, kuin se mistä puhutaan?

Pitäisiköhän minunkin tässä vaiheessa unohtaa esityksen sisällön pohtiminen ja keskittyä puhtaan intuitiivisesti siihen miten sen välitän? En haluaisi kuitenkaan että tämä välittäminen sisältäisi vippaskonsteja ja temppuja, joilla katsojat harhautetaan viihtymään. Haluaisin sen olevan oivaltavaa, hämmentävää ja asioita mielenkiintoisella tavalla yhdistelevää. Jos onnistun siinä omasta mielestäni, niin onko se merkityksellistä teoksen kannalta? Mikä on merkityksellistä teoksen kannalta?

Miten minun esitykseni kuuluu ja mihin?

Lahja. Onko lahjalla sisältö vain siksi että se voitaisiin antaa? Kumpi on tärkeämpi, sisältö vai antamisen tapa?

Esitys. Onko esityksellä sisältö vain siksi että se voidaan esittää? Kumpi on tärkeämpi, sisältö vai esittämisen tapa?

Semmosta. Tulkaahan katsomaan!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s